Article from www.europarl.europa.eu/news/public/story, 17.02.2009

Kansainvälisen terrorismin ja luonnonkatastrofien kaltaiset uudet turvallisuushaasteet vaativat EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämistä, EP:n ulkoasiainvaliokunnan laatima mietintö suosittaa. Avainasemassa on kilpailun välttäminen ja resurssien täydentävyys, esittelijä Ari Vatanen kertoo. Kartoitimme keskiviikon täysistuntokeskustelun edellä EU–Nato-yhteistyön lähentämistä puoltavia ja vastustavia perusteluja.
Samalla kun Nato valmistelee Ranskan Strasbourgissa ja Saksan Kehlissä 3.–4. huhtikuuta vietettäviä 60-vuotisjuhliaan, mepit valmistautuvat täysistuntokeskusteluun parlamentin ensimmäisestä Nato-mietinnöstä. Keskustelua Euroopan turvallisuusratkaisuja Naton huomassa viitoittava mietintö on jo herättänyt.
 
"Euroopan turvallisuuden selkäranka"
 
Nato ei ole esittelijä Ari Vatasen (kok., keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) mukaan "vain Euroopan turvallisuuden selkäranka, vaan 94 prosenttia EU-kansalaisista myös kuuluu Natoon!".
 
"Järjestöt jakavat yhteiset arvot ja niillä on yhteiset turvallisuushaasteet. EU:n raison d'être on rauhanturvaaminen. Sen mosaiikkimainen rakenne antaa sille uniikin mahdollisuuden vähentää inhimillistä kärsimystä eri puolilla maailmaa. Mutta se voi toteuttaa potentiaalinsa täysin vain kehittämällä vahvan transatlanttisen siteen ja täydentävän suhteen Naton kanssa", Ranskasta valittu suomalaisedustaja perustelee.  
 
Yhteistyötä kilpailun sijaan
 
EU ja Nato "voisivat vahvistaa toisiaan välttämällä kilpailua ja syventämällä kriisinhallintaoperaatioiden yhteistyötä", Vatanen suosittaa ja ottaa esimerkiksi Kosovon ja Afganistanin operaatiot.
 
Tehokas EU–Nato-yhteistyö perustuu hänen mukaansa täydentävyydelle ja päällekkäisyyksien välttämiselle. Juohevan yhteistyön esteenä on kuitenkin ollut niin teknisiä kuin institutionaalisiakin ongelmia, meppi harmittelee. Operaatioita ajatellen "käytännön työnjaon tulisi nojata sekä poliittiseen tahtoon että kummankin järjestön soveltuvuuteen", hän linjaa.  
 
"Johtaa EU:n ulkopolitiikan militarisointiin"
 
EU:n "militarisointia" jyrkästi vastustava Saksan Tobias Pflüger (vasemmiston GUE/NGL-ryhmä) laati seitsemän ryhmäkollegansa kanssa vähemmistön mielipiteen ulkoasiainvaliokunnan hyväksymään Nato-mietintöön.
 
"Jokainen pyrkimys vahvistaa Natoa läheisemmällä EU-yhteistyöllä lisää kansainvälisten konfliktien mahdollisuutta. Se myös johtaa Euroopan unionin ulkopolitiikan militarisointiin entisestään ja vauhdittaa taipumusta turvautua sotilaalliseen voimaan konfliktien 'ratkaisemiseksi'", pitkän linjan rauhanaktivisti ja ydinvoiman vastustaja Pflüger pahoittelee.
 
"Puollan siviili-EU:ta, joka käyttää rahansa siviili- ja sosiaalisiin päämääriin sotilaallisten keinojen sijaan – ja tekee näin mahdolliseksi konfliktien syiden ja etenkin köyhyyden haastamisen", hän linjaa.
 
Nato- ja EU-jäsenyyden yhteensopivuus
 
Kuusi EU:n 27 jäsenmaasta – Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta – ei ole Naton jäseniä. "On erittäin tärkeää ratkaista yhteensopivuusongelmat EU-jäsenyyden ja Natoon kuulumattomuuden välillä, jotta EU:n ja Naton tehokasta yhteistyötä ei haitata", Vatanen painottaa.
 
Kyseessä on hänen mukaansa kuitenkin lähinnä poliittinen ongelma, joka on ratkaistavissa vuoropuhelulla. Kaikkien EU-maiden tulisi sen vuoksi osallistua Nato-tapaamisiin ketään syrjimättä. Niiden, jotka pyrkivät vesittämään Lissabonin sopimuksen keskinäistä avunantolauseketta, tulisi Vatasen mukaan ymmärtää, että "kylmän sodan aikaisella puolueettomuudella ei ole sijaa nykypäivän vastuunjaossa".
 
"Naton kaltaiset sotilasliitot ovat jo luonteeltaan hyvin poissulkevia järjestöjä ja luovat siksi rintamalinjoja jäsenten ja ei-jäsenten välille", Pflüger tuumaa. Hän pelkää, että "Natoon kuulumattomilla EU-mailla ei lopulta ole sanansijaa sen suhteen miten, koska ja missä olosuhteissa Euroopan kapasiteetteja käytetään Naton sotien tukena".